Esteettisen kokemuksen ja esteettisten arvojen merkitys ihmisen elämässä on ehkä suurempi kuin usein ajatellaan. Estetiikka on arjessamme läsnä monin eri tavoin. Filosofian osa-alueena estetiikka tutkii kauneutta, taidetta ja esteettistä eli kauneusarvoihin liittyvää todellisuutta.
Kauneuden filosofiassa korostuvat esteettinen kokemus ja esteettiset arvot. Esteettinen kokemus tuottaa mielihyvää, mutta samalla kohottaa mielen korkeammalle kohtaamisen tasolle.
Kauneus jumalallisen ilmentymänä läpäisee kaiken ja on kauneuden idean muodossa osa tätä maailmaa. Kauneus toimii tien näyttäjänä niille, joiden aistit, tunteet ja äly ovat hereillä. Kauneuden kohtaamisten avulla pääsee jumalallinen tietoisuus näyttäytymään niillekin, joille henkinen kehitys ei ole tuttua. Se kertoo maallisin välinein korkeampien tietoisuustasojen tarinaa. Mielestäni estetiikan taju on kykyä nähdä, ymmärtää ja ylläpitää tietoisuutta jumalallisen ilmentymästä maailmassa.
Esteettinen todellisuus läpäisee koko inhimillisen maailman, joten sitä voi tutkia ja ihmetellä monesta näkökulmasta.
Minna Eväsoja kirjoittaa: ”Tietyssä mielessä estetiikka, aivan kuten taide, on muutaman vuosisadan ikäinen länsimainen itseymmärryksen muoto.” (Itämainen estetiikka, toim. Gaudeamus Oy 2011)
Eero Ojanen, teoksessaan kauneuden filosofia, puhuu ylitajunnasta ihmisen ja todellisuuden yhteisenä kerroksena, hengen olemassaolona. Ylitajunnan sisältöä hänen mukaansa ovat muun muassa hyvyys, totuus ja kauneus. Oman näkemykseni mukaan hyvyys, totuus ja kauneus ovat kaikki ovia, jotka avaavat portin Kristusrakkaudelle ja sen parantavalle voimalle, korkeammalle tietoisuuden tasolle.
Ojanen käyttää ilmaisua: kauneuteen suostuminen. Lähtökohta on ihmisen tietoisuudessa; kyvyssä vastaanottaa kauneutta. Sitä kykyä pitäisi voida kehittää ja ylläpitää.
Kirjeopisto Vian opetuskirjeissä (Kirjeopisto Via, Rajajoogan kurssi s.55) kerrotaan avoimesta ja myötätuntoisesta havainnoimisesta negatiivisuuksien tiedostamisessa. Tämän suhtautumistavan avulla voimme oppia näkemään kauneutta myös siellä, missä sitä ei maallisin silmin ole helppo huomata. Lisäksi positiiviset ajatukset luovat kauneutta. Ihminen voi tarkoituksellisesti vetää kosmoksesta erilaisia positiivisia ja kauniita ominaisuuksia puoleensa.
Jo antiikin aikana todettiin, että kauneuden näkemisessä voidaan edistyä. Ensin etsitään kauneutta yksittäisestä oliosta tai ilmiöstä (Platonin aistien maailma) ja siitä edetään laajempaan tiedostamiseen (Platonin ideoiden maailma). Opitaan, ettei kauneus ole sidoksissa vain ulkomuotoon.
Voidaan puhua myös sielun kauneudesta, kauniista taidoista ja tietämisen kauneudesta.
Puhtaan, aisteista vapaan kauneuden oivaltaminen on kirkas kokemisen tila. Kauniin kokemuksen laajentama tietoisuus ylittää aistillisuuden ja liittää katsojan kohteeseensa. Sitä seuraa tajunnan sulautuminen korkeamman tietoisuuden henkeen. Tuo kokemus on puhdas, pyyteetön, ottamisen halusta vapaa, vastaanottamisen tila.
Me luomme ajatuksillamme, pidämme yllä tahdonvoimallamme, aistimme välittävät tiedon kokemuksesta tunteisiimme. Kauneuden kohtaaminen on yhteydessä ajatuksiin, tahtoon ja tunteisiin.
Kuinka hyvin tavoitamme itseämme ympäröivän, esteettisen todellisuuden ja onko meidän mahdollista oppia siitä jotain?
Kauneuden kohtaaminen, sen pysäyttävä vaikutus on sanatonta voimaa. Kohtaamisen hetkellä koemme saman hiljaisuuden, jota kohti pyrimme esimerkiksi meditaatiossa. Se on luova tila, mahdollisuus oivaltaa jotain itsestään ja omasta todellisuudestaan.
Taide ei ole pelkästään osa elämää, vaan elämä itsessään on taidetta.
© Sirpa Kupulisoja Via Akatemia