
Lauri Rauhalan filosofia luentosarja V
Luentosarjan viides ja tämän kevään luentosarjan viimeinen luento on 27.5.22 pe klo 18-20 zoomissa
Luennoitsijana FM, filosofi Heikki Vuorila
Luennon aiheena on ”Triadinen situationaalinen säätöpiiri?”
“Olemme kevään aikaisemmilla luennoilla käsitelleet Rauhalan tajunnallisuuta, kehollisuutta ja situationaalisuutta. Nyt perjantaina 27.5. luennolla vedetään lankoja yhteen, kuinka eri olemuspuolet resonoivat keskenään ja esitetään hypoteesi, mitä voisi olla Lauri Rauhalan holistinen ihmiskäsitys 2.022 (triadinen situationaalinen säätöpiiri).
Lauri Rauhala (1914-2016) halusi tehdä pesäeron Rene Descartesin (1596-1659) piintyneeseen ja paljon keskustelua herättäneeseen mieli-ruumis-dualismiin. Rauhala otti avukseen Martin Heideggerin (1889-1976) ”situaatio” käsitteen jo 1970-luvun alussa.
Hän alkoi tutkia ihmistä ykseytenä holistisena kokonaisuutena, johon kuuluvat tajunta-keho-situaatio. Tästä Rauhala lähti kehittämään ”situationaalinen säätöpiiri” käsitettä vuoden 1973 artikkelissa. Situationaalinen säätöpiiri säätelee sitä tapaa, jolla maailman mielekkyys avautuu ihmiselle määrätyssä tilanteessa.
Situationaalinen säätöpiiri velvoittaa tutkijaa täsmentämään kysymistä niin, että päästään ymmärtämään ihmistä hänen todellisessa ja ainutkertaisessa elämäntilanteessa (situaatiossa). Situatonaalisen säätöpiirin dialektiikka on jatkuvaa tajunnan-kehon-situaation ajallisuudessa. Rauhalalle situationaalinen säätöpiiri on suhdejärjestelmä, jossa ilmiöt saavat oman asemansa ja merkityksensä. Rauhala ajatteli, että olennaista on löytää ihmisen mahdollisuus kehittyä omana situaationaalisena säätöpiirinä henkiseksi ihmiseksi itseohjauksellisissa ratkaisuissa.
Uutta Rauhalan ihmiskäsityksessä filosofian historiallisesti on se, että myös situaatio on ontologisessa mielessä osa ihmistä. Orgaanista tapahtumista ja tajunnallisuutta voi olla vain situationaalisuudessa. Tätä kokonaisuutta nimitetään eksistenssiksi tai situationaaliseksi säätöpiiriksi, kun tähdennetään eri osatekijöiden dynamiikkaa.”
Käytännön toteutus:
Luentosarja Lauri Rauhalan filosofiasta toteutetaan zoom-yhteydellä.
Luennon kesto 2 x 45 min
Osallistumismaksu 30 €
Tämä on kevään 2022 luentosarjan viimeinen kerta, ja voit osallistua, vaikka et olisi ollut muilla luennoilla.
Ilmoittautuminen Via-Akatemiaan via.akatemia@via.fi
p. 0447559636
Toteutus yhteistyössä KSL:n kanssa.
Via-Akatemian sivusto www.via.fi
Seuraa Via-Akatemiaa somessa @via.akatemia #ViaAkatemia
”Lauri Rauhala on sanonut, että hänen filosofiansa on ihmisen filosofiaa.
Rauhalan filosofian tuloksena on kehittelynalainen kokonaisvaltainen ihmiskäsitys niin kuin hän itse toteaa. Luentosarjassa kehitellään hänen toiveensa mukaisesti ihmiskäsitystä uudelle tasolle. Käymme läpi nykyisen ihmiskäsityksen perusperiaatteet. Rauhalan ihmiskäsitys rakentuu tajunnallisuudesta, kehollisuudesta ja elämäntilanteisuudesta, jotka kohtaavat toisensa situationaalisessa säätöpiirissä.
Rauhala katsoo, että ihmistä ei voi tutkia luonnontieteiden eikä yhteiskuntatieteiden menetelmillä. Ne eivät ole riittäviä ihmisen tutkimiseen, eivätkä ota huomioon ihmisen subjektiivista maailmankuvaa. Tämän vuoksi luentosarjassa kehitellään teemaa, mitä ihmistieteiden tieteenfilosofia voisi olla?
Rauhalan mukaan ihmistieteiden tieteenfilosofia on ymmärtävää (hermeneuttista), jossa menetelminä ovat Edmund Husserliin perustuva fenomenologia ja Martin Heideggeriin perustuva eksistentialismi.”
Luentosarjan alustava sisältö:
28.1.22 pe klo 18-20
Mitä on ihmistieteiden ymmärtävä (hermeneuttinen) tieteenfilosofia? Mihin se perustuu? Mistä elementeistä se koostuu?
25.2.22 pe klo 18-20
Mitkä ovat ihmistieteiden fenomenologiset menetelmät, joilla voidaan tutkia ihmisen tajunnallisuutta?
25.3.22 pe klo 18-20
Rauhala jättää vähemmälle ihmisen kehollisuuden tutkimisen. Kurssilla nostetaan esiin ihmisen aistinfysiologiaan liittyvää tietämystä kehollisuudesta.
22.4.22 pe klo 18-20
Mitkä on ihmistieteiden eksistentiaaliset menetelmät, joilla voidaan tutkia ihmisen elämäntilanteisuutta?
27.5.22 pe klo 18-20
Kuinka ihmisen kokonaisuus toteutuu situationaalisessa säätöpiirissä?